SKAS-lehteen voi tarjota julkaistavaksi keskiajan ja uuden ajan arkeologiaa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita, ajankohtaisia katsauksia esimerkiksi kenttätöistä, keskustelupuheenvuoroja, kommentteja sekä kirja-arvosteluja. SKAS julkaisee tekstejä, jotka on kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kirjoittaja vastaa itse tekstin oikeakielisyydestä.
Tieteellisten artikkelien suositeltava pituus on 20 000–40 000 merkkiä. Niiden julkaisemisessa noudatetaan vertaisarviointimenettelyä, joka on kuvailtu ohessa erikseen. Toimitus käy läpi vertaisarviointiin tarkoitetut tieteelliset artikkelit ja ilmoittaa kirjoittajalle noin kuukauden kuluessa seuraavaan lehteen tarkoitettujen artikkelien määräajasta, lähetetäänkö artikkeli vertaisarvioitavaksi.
Muun tyyppiset tekstit julkaistaan ilman vertaisarviointia, mutta myös niiden tulee noudattaa alla olevia kirjoitusohjeita.
Artikkelit jätetään toimitukselle sähköpostiosoitteeseen skas-lehti[AT]skas.fi seuraaviin määräaikoihin mennessä:
- vuoden ensimmäinen numero 28.2.
- vuoden toinen numero 31.8.
SKASissa julkaistavien tekstien rinnakkaistallennus ja verkkojulkaiseminen
SKAS-lehti antaa kirjoittajille oikeuden tallentaa omat artikkelinsa ja muut tekstinsä sähköisessä muodossa julkisiin yhteisöpalveluihin (esim. Academia.edu, ResearchGate) sekä esimerkiksi yliopistojen omiin sähköisiin julkaisuarkistoihin välittömästi painetun lehden julkaisemisen jälkeen.
Lehden kaikki numerot tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan sähköisessä muodossa avoimesti saataville Suomen keskiajan arkeologian seuran toimesta lehden seuraavan painetun numeron ilmestyttyä. Tarjotessaan artikkeliaan julkaistavaksi kirjoittaja hyväksyy myös sen julkaisemisen verkossa, ja sitoutuu huolehtimaan, että myös artikkeliin sisältyvät kuvat ja kartat voidaan julkaista verkossa.
Jos kirjoitusohjeisiin tai lehteen sopiviin aineistoihin liittyen tulee kysyttävää, toimitus vastaa kysymyksiin osoitteessa skas-lehti[AT]skas.fi. Myös päätoimittajalta voi suoraan kysyä lehteen liittyvistä asioista sähköpostitse osoitteessa tuuli.t.heinonen[AT]helsinki.fi.
Kirjoitusohjeet
Yleiset kirjoitusohjeet
Artikkelissa tulee lähtökohtaisesti käyttää fonttia Times New Roman pistekoossa 12 pt ja rivinväliä 1,5. Tekstin sisällä tulee välttää erilaisia muotoiluja kuten sarkaimia, pakotettuja rivi- tai sivuvaihtoja sekä itse tehtyä tavutusta. Artikkelin pääotsikon ohella artikkelissa tulee käyttää maksimissaan kahden tason napakkaa alaotsikointia. Sivunumeroiden ja vuosilukujen välissä käytetään ajatusviivaa (1995–2011; 128–141). Erityistermit sekä julkaisujen nimet kursivoidaan läpi koko tekstin.
Tekstit toimitetaan toimitukselle sähköpostitse (skas-lehti[AT]skas.fi) tekstitiedostoina (.doc tai .rtf). Artikkelin kuvat toimitetaan ensisijaisesti jonkin tiedostojensiirtopalvelun (esim. WeTransfer) kautta.
Leipätekstin sisään ei sijoiteta kuvia, kaavoita tai taulukoita, vaan kaikki kuvallinen aineisto tulee toimittaa erillisinä tiedostoina. Kuvatekstit liitetään artikkelin loppuun ja niihin tulee aina liittää tieto kuvaajasta tai piirtäjästä. Kuvien suositeltava lukumäärä on lyhyissä katsauksissa 1–5 ja pitkissä artikkeleissa 5–10. Kuvien resoluution tulee olla vähintään 300 ppi kuvan koon ollessa 15 x 10 cm (1800 x 1200 pikseliä). Kuvat tulee toimittaa selvästi nimettyinä joko tif- tai jpg-tiedostomuodossa (esim. Sukunimi_fig1.tif, Sukunimi_fig2.jpg). Vektoripohjaisen aineiston kohdalla tulee olla yhteydessä toimitukseen. Taulukot ja kaaviot tulee lähettää erillisinä Excel-tiedostoina. Leipätekstissä tulee olla viittaus kaikkiin kuviin ja taulukoihin (Fig. 1, Table 1; Kuva 1, Taulukko 1), joka samalla merkitsee paikkaa mihin kuva toivotaan sijoitettavan.
Kirjoittaja on vastuussa siitä, että hänellä on oikeus julkaista artikkelinsa oheismateriaalina olevat kuvat ja kaaviot.
Vertaisarvioitavat artikkelit
Vertaisarvioitavassa artikkelissa tulee olla tieteellinen kysymyksenasettelu ja teoreettinen näkökulma, ja artikkelin tulee tuottaa uutta tietoa. Tutkimusaihe tulee sijoittaa ajalliseen ja/tai temaattiseen kontekstiin ja sen käsittelyssä tulee seurata kotimaisen ohella kansainvälistä tutkimusta ja tutkimuskeskustelua.
Vertaisarviointiprosessissa arvioidaan aineiston kattavuutta, teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta, sekä tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen.
Tieteellisten vertaisarvioitujen artikkeleiden suositeltava pituus on 20 000–40 000 merkkiä. Niiden alkuun tulee liittää noin 100 sanan mittainen englanninkielinen abstrakti, joka kiteyttää artikkelin keskeiset kysymykset ja kontekstin. Tämän lisäksi artikkeliin tulee lisätä 5 englanninkielistä sekä 5 suomen- tai ruotsinkielistä asiasanaa. Toimitus vastaa englanninkielisten abstraktien oikeakielisyydestä.
Ajankohtaiset tekstit
SKAS-lehdessä julkaistaan erilaisia ajankohtaisia tekstejä kuten projektiesittelyjä, seminaari- ja matkakuvauksia, tutkimustuloksia ja keskustelupuheenvuoroja, jotka liittyvät lehden alaan. Näiden suositeltava pituus on noin 5000–20000 merkkiä tekstin tyypistä riippuen. Ajankohtaisissa teksteissä noudatetaan lehden yleisiä kirjoitusohjeita, ja ne käyvät läpi toimituksen sisäisen editointiprosessin.
Kirja-arviot
Toimitus edellyttää, että kirja-arviot ovat asiallisia kritiikkejä, joissa esitellään kirjan näkökulma ja pääväitteet sekä arvioidaan niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Kirja-arvostelun suositeltava pituus on noin 5 000–10 000 merkkiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata julkaistavaksi tarjottua arvostelua.
Kirja-arvio varustetaan otsikolla ja siitä annetaan seuraavat tiedot: kirjoittaja(t) tai toimittaja(t), julkaisun nimi, mahdollinen julkaisusarja ja osan numero, kustantajan nimi, julkaisuvuosi, sivumäärä sekä ISBN-numero (esimerkit alla). Jos kyseessä on sähköinen julkaisu, ilmoitetaan myös julkaisun verkko-osoite. Lisäksi kirjoittajan tulee toimittaa kirjan kansikuva erillisenä kuvatiedostona (kts. kirjoitusohjeet).
Markus Hiekkanen: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2007. 650 s. ISBN 978-951-746-861-9.
Marko Lamberg, Anu Lahtinen & Susanna Niiranen (toim.): Keskiajan avain. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2009. 571 s. ISBN 978-951-746-953-1.
Visa Immonen, Mia Lempiäinen & Ulrika Rosendahl (toim.): Hortus novus. Fresh approaches to medieval archaeology in Finland. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XIV. Suomen keskiajan arkeologian seura 2009. 172 s. ISBN 978-951-96801-6-3.
Lähdeviitteitä koskevat ohjeet
Kirjallisuusviitteet
Artikkelien sisällä käytetään loppuviitteitä, jotka lisätään tekstiin tekstinkäsittelyohjelman Loppuviitteet-työkalulla. Viitteet ovat muodossa tekijän sukunimi ja julkaisuvuosi [kaksoispiste] viitatut sivut. Jos viitatulla julkaisulla on kaksi kirjoittajaa, mainitaan molemmat viitteessä. Jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, viitteessä mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja, jonka perään liitetään lyhenne ”et al.”. Jos viitataan useampaan teokseen, merkitään ne kirjoittajien mukaan aakkosjärjestykseen puolipisteen erottelemina esimerkin mukaisesti.
Heikkinen 2008: 146, 160–165; Mäkeläinen & Nurminen 2011: 120–130; Ristolainen et al. 2004: 145; Tolonen 2002; 2004.
Jos artikkelin kuvateksteissä halutaan käyttää viitteitä, viite kirjoitetaan suoraan kuvatekstiin eikä loppuviitteeksi, esimerkiksi:
Gubbackassa tutkitut keskiaikaiset rakennukset. Kartta Tuuli Heinonen Väisänen 2016 mukaan.
Arkistolähteisiin viittaaminen
Arkistolähteisiin viitataan selkeästi, täsmällisesti, johdonmukaisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti niin, että yksilöidään, mikä dokumentti tai kokonaisuus on kysymyksessä. Viitteet merkitään puolipisteillä eroteltuina järjestyksessä arkiston nimi, kokoelman nimi, yksikön nimi tai signum sekä tarvittaessa tarkenne päiväyksineen ja sivunumero(t) (esim. KA MHA B7:1/1–4 Pakankylä, isojakokartta 1796–1805).
Arkistolähteissä ja painetuissa lähteissä (esim. Diplomatarium Fennicum/ DF; Finlands medeltida urkunder/ FMU) voidaan käyttää lyhenteitä, mutta ne on selitettävä lähdeluettelossa. Painettuihin asiakirjoihin viitataan niiden numeroinnin mukaan kuten FMU 5146. Vastaavasti esinelöytöihin viitataan museokokoelman löytönumerolla (esim. KM 23332: 1).
Sanomalehtiin viitataan lehden nimellä päivämäärän mukaan.
Sähköisiin julkaisuihin ja verkkosivuihin viittaaminen
Verkossa oleviin lähteisiin viitatessa ilmoitetaan selvästi viitattu lähde, esim. julkaisusta tekijän sukunimi ja julkaisuvuosi sekä kaksoispisteellä erotettuna mahdolliset sivut, esim. Engl et al. 2017: 8. Jos julkaisulla ei ole yksittäistä tekijää, viitataan sivuston julkaisijaan, esim. Museovirasto 2019.
Lähdeluettelo
Lähdeluettelossa erotetaan arkistolähteet ja tutkimuskirjallisuus. Tutkimusraportit voidaan erottaa arkistolähteistä ja kirjallisuudesta. Painamattomat opinnäytteet sijoitetaan kirjallisuuden joukkoon siten, että lähteessä mainitaan sulkeilla erotettuna painamaton (painamaton).
Lähteissä käytetyt lyhenteet listataan selityksineen lähdeluettelon alkuun
DF = Diplomatarium Fennicum
KA = Kansallisarkisto
KM = Kansallismuseo
Arkistolähteiden osalta lähdeluettelossa mainitaan pääsääntöisesti vain arkiston nimi, kokoelman nimi ja yksikön nimi. Asiakirjan yksilöivä viittaus sijoitetaan pääsääntöisesti lähdeviitteisiin:
Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Espoo.
Turun kaupunginarkisto (TKA), Turun maistraatin arkisto, Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjat (TRO) BIa 10 − BIa 23 (1638–1653)
Kirjallisuusluettelossa mainitaan käytetyistä teoksista kirjoittajan sukunimi, etunimi sekä julkaisuvuosi [piste]. Teoksen tai artikkelin nimi mahdolliset otsikkotasot pisteellä erotettuina [piste]. Mahdollinen julkaisusarja ja järjestysnumero [piste]. Kustantaja [pilkku], kustantajan kotipaikka [piste]. Teoksen ja aikakausjulkaisun nimet kursivoidaan, mutta sarjan nimeä ei.
Jos kirjalla tai artikkelilla on kaksi kirjoittajaa, nimien väliin tulee &-merkki. Jos kirjalla tai artikkelilla on enemmän kuin kaksi kirjoittajaa, nimien erottimena toimii muuten pilkku, mutta kahden viimeisen nimen väliin tulee &-merkki.
Toimitetuista teoksista mainitaan tämän lisäksi toimittajan sukunimi, etunimi (toim.) [pilkku] teoksen nimi mahdolliset otsikkotasot pisteellä erotettuina [piste] mahdollinen julkaisusarja ja järjestysnumero [piste]. Kustantaja [pilkku], kustantajan kotipaikka [piste].
Hiekkanen, Markus 2007. Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1117. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.
Luoto, Kirsi 2009. Artefacts and enculturation. Examples of toy material from the medieval town of Turku. Immonen, V., Lempiäinen, M. & Rosendahl, U. (toim.), Hortus novus. Fresh approaches to medieval archaeology in Finland, Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XIV. Suomen keskiajan arkeologian seura, Turku, 10–20.
Harjula, Janne, Helamaa, Maija, Haarala, Janne & Immonen, Visa (toim.), 2016. Mankby. A Deserted Medieval Village on the Coast of Southern Finland. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XXII. Suomen keskiajan arkeologian seura, Turku.
Tieteellisten aikakauslehtien kohdalla toimittajia, kustantajaa ja kustantajan kotipaikkaa ei mainita. Aikakauslehden nimi kursivoidaan, mutta vuosikertaa ja numeroa ei.
Kallio-Seppä, Titta & Ylimaunu, Timo 2014. Rakennukset, kartat ja kuvat. Pitkän ajan näkökulmia pohjoisiin kaupunkiympäristöihin ja tulliaidan taakse. SKAS 4/2013, 37–47.
Carlsson, Kristina, Forsblom Ljungdahl Veronica & Gustavsson, Jeanette 2018. Frames of production: The case of ceramics. International Journal of Historical Archaeology 22, 365–400.
Sähköiset lähteet voidaan listata kirjallisuusluetteloon. Niistä ilmoitetaan tekijä tai ylläpitäjä, sivun nimi tai sisältö kuvaavasti sekä suluissa verkko-osoite ja päivämäärä, jolloin aineistoa on käytetty.
Museovirasto 2019. Historiallisen ajan arkeologisen kulttuuriperinnön toimintaohjelma. (https://www.museovirasto.fi/uploads/Kulttuuriymparisto/historiallisen_ajan_toimintaohjelma.pdf, 1.2.2024).